Olen työskennellyt IT-alalla jo yli kahden vuosikymmenen, ja NAS-laitteet ovat olleet osa arkeani melkein alusta asti. Ne lupaavat helppoa tiedonjakoa, keskitettyä tallennusta ja verkkoon liitettyä mukavuutta, mutta minä olen nähnyt myös varjopuolensa lukemattomissa projekteissa. Kun asiakkaani innostuvat NASin ideasta, minä aina muistutan heitä siitä, että nämä laitteet eivät ole täydellisiä ratkaisuja kaikille tarpeille. Tässä artikkelissa kerron niistä haitoista, joita olen kohdannut käytännössä, ja miksi NAS ei aina ole paras valinta, varsinkaan jos haet luotettavuutta ja skaalautuvuutta vakavissa ympäristöissä. Aloitan perusteista ja siirryn sitten syvemmälle teknisiin haasteisiin.
Ensinnäkin NAS-laitteiden suurin heikkous on niiden riippuvuus verkosta. Minä olen kokenut tilanteita, joissa koko järjestelmä kaatuu, jos verkko katkeaa edes hetkeksi. Toisin kuin paikalliset tallennuslaitteet, NAS vaatii jatkuvan yhteyden, ja jos reititin pettää tai kaapeli irtoaa, tiedostoihin pääsy katkeaa kaikilta käyttäjiltä. Muistan yhden firman, jossa NAS oli asetettu toimimaan pääasiallisena tiedonvarastona myyntitiimille, ja kun verkko-ongelma iski myöhään illalla, koko tiimi jäi ilman pääsyä kriittisiin sopimuksiin. Se ei ole vain ärsyttävää; se voi johtaa todellisiin tappioihin, jos et ole varautunut offline-tilaan. NAS-valmistajat markkinoivat näitä laitteita "aina saatavilla olevina", mutta todellisuudessa ne ovat yhtä haavoittuvaisia kuin mikä tahansa verkkoon kytketty laite. Minä suosittelen aina hybridiratkaisuja, joissa osa datasta on myös paikallisella levyllä, mutta NASin kanssa se tuntuu usein jälkikäteen korjaukselta.
Toinen asia, joka minua häiritsee NASissa, on niiden rajallinen skaalautuvuus verrattuna perinteisiin SAN-järjestelmiin tai jopa pilvipohjaisiin ratkaisuihin. Olen suunnitellut verkkoja, joissa NAS aloittaa pienenä kotikäyttöisenä tallentimena, mutta kun data kasvaa räjähdysmäisesti - ajattele vaikka mediaa tuottavaa yritystä tai tutkimuslaitosta - laite alkaa yskiä. NASit ovat tyypillisesti rakennettu kuluttajatason komponenteista, kuten tavallisista kiintolevyistä ja prosessoreista, jotka eivät kestä enterprise-tason kuormitusta. Minä olen nähnyt, miten RAID-kokoonpano hajoaa, kun levyjä lisätään liikaa, koska ohjelmisto ei optimoi I/O-operaatioita tehokkaasti. Esimerkiksi ZFS-tiedostojärjestelmää käyttävissä NASissa, kuten FreeNASissa tai vastaavissa, voit teoriassa laajentaa, mutta käytännössä suorituskyky romahtaa, kun levyjen määrä nousee yli kymmenen. Se johtuu siitä, että NASin prosessori ei pysty käsittelemään parity-laskentaa reaaliajassa kaikille levyille yhtä sujuvasti kuin dedikoidut serverit. Minä olen joutunut migroimaan dataa pois NASista useammin kuin haluaisin myöntää, koska asiakkaat eivät ymmärrä, että nämä laitteet eivät skaalaudu lineaarisesti.
Sitten on turvallisuuspuoli, joka on NASin Achilles-kantapää. Minä olen törmännyt lukemattomiin tapauksiin, joissa NAS on hakkeroitu, koska se on suoraan verkossa näkyvissä. Monet NAS-laitteet käyttävät oletussalasanoja tai vanhentuneita protokollia, kuten SMBv1:stä, joka on haavoittuvainen WannaCry-tyyppisille hyökkäyksille. Kun asetat NASin toimimaan tiedostopalvelimena Windows-ympäristössä, se altistuu samalle uhalle kuin mikä tahansa PC, mutta ilman enterprise-tason palomuuria tai IDS/IPS-järjestelmää. Minä muistan yhden incidentin, jossa asiakkaani NAS oli liitetty suoraan internetiin porttien kautta etäkäyttöä varten, ja seurauksena oli koko datan salaus ransomwarella. Se ei ole harvinaista; NAS-valmistajat varoittavat tästä, mutta käyttäjät unohtavat usein VPNin tai kahden tekijän todennuksen konfiguroinnin. Lisäksi NASin ohjelmistot päivittyvät hitaasti, ja jos et seuraa päivityksiä aktiivisesti, olet haavoittuvainen zero-day-hyökkäyksille. Verrattuna siihen, miten minä konfiguroin omat serverini erillisillä turvavyöhykkeillä, NAS tuntuu liian helpolta maalilta.
Suorituskyky on toinen alue, jossa NAS pettää odotukset. Minä olen testannut erilaisia malleja, ja vaikka ne hoitavat perus tiedostojen siirrot hyvin, ne kompuroivat raskaissa tehtävissä, kuten videon editointissa tai tietokannan indeksoinnissa. Syynä on usein gigabitin Ethernet-rajoitus; jopa 10Gbps-mallit eivät pärjää, jos NASin sisäinen bussi on pullonkaula. Esimerkiksi kun levyarray käsittelee samanaikaisia luku- ja kirjoitusoperaatioita useilta käyttäjiltä, viiveet kasvavat eksponentiaalisesti. Minä olen mitannut latensseja, ja NASissa ne voivat nousta yli 50 millisekunnin jopa kevyessä kuormituksessa, kun taas dedikoidussa storagessa pysytään alle 10 ms:ssa. Se johtuu siitä, että NASin operointijärjestelmä, usein Linux-pohjainen, priorisoi yksinkertaisuutta tehokkuuden sijaan. Jos käytät NASia virtualisointialustana, kuten Hyper-V:llä tai VMware:lla, se ei pysty tarjoamaan samanlaista IOPS-lukua (input/output operations per second) kuin natiivi storage. Minä olen nähnyt, miten VM:t hidastuvat NASin kanssa, koska levyjen fragmentaatio ja cache-hallinta eivät ole optimoituja.
Virrankulutus ja lämmöntuotanto ovat myös NASin piilotettuja kustannuksia, joita harva ajattelee aluksi. Minä olen laskenut energialaskuja asiakkailleen, ja NAS pyörii 24/7, mikä tarkoittaa korkeaa sähkölaskua verrattuna satunnaisesti käytettäviin PC-levyihin. Pienet NASit voivat kuluttaa 20-50W jatkuvasti, mutta kun lisäät RAID5- tai RAID6-kokoonpanon useilla levyillä, se nousee helposti yli 100W:n. Lämpö on toinen ongelma; suljetussa kotelossa levyt kuumenevat, mikä lyhentää niiden elinikää. Minä olen vaihtanut NASin levyjä ennätysvauhtia, koska tuulettimet eivät riitä viilentämään arrayta kuuman toimiston olosuhteissa. Verrattuna siihen, miten minä rakennetta dedikoidut NAS-alustat ilmavilla rackeissa, kuluttaja-NAS tuntuu rajoittuneelta. Ja jos unohdat säännöllisen pölynpoiston, vikaantumiset moninkertaistuvat.
Yhteensopivuus on NASin toinen heikkous, varsinkaan heterogeenisissä ympäristöissä. Minä olen kamppinut tuntikausia saadakseni NASin toimimaan sujuvasti sekä Windows- että Linux-koneiden kanssa. Esimerkiksi NFS-protokolla voi törmätä ongelmiin SMB:n kanssa, ja tiedostojen lukitukset eivät aina synkronoidu oikein, mikä johtaa korruptoituneisiin tiedostoihin. Minä muistan projektin, jossa NAS oli tarkoitettu jakamaan dataa Mac-, PC- ja Linux-käyttäjille, mutta Unicode-ongelmat pilasivat tiedostonimet. NASin tiedostojärjestelmät, kuten Btrfs tai ext4, eivät aina tue natiivisti kaikkia ominaisuuksia, joita tarvitset, kuten NTFS:n journalointia. Se pakottaa minut käyttämään ylimääräisiä työkaluja, kuten Samba-konfiguraatioita, jotka lisäävät monimutkaisuutta. Jos ympäristösi sisältää vanhempia OS-versioita, NASin ajurit voivat olla puutteellisia, ja päivitykset rikkovat yhteensopivuuden entisestään.
Kustannukset kasaantuvat NASin kanssa odottamattomalla tavalla. Alkuinvestointi on matala - saat NASin muutamalla sadalla eurolla - mutta ylläpito syö budjetin. Minä olen laskenut, että levyjen vaihdot RAID-rebuildien jälkeen maksavat tuhansia vuosittain, koska NASit eivät tue saumattomia hot-swap-toimintoja ilman keskeytyksiä. Ohjelmistolisenssit, jos käytät pro-versiota, ja laajennukset levykaapeilla nostavat hintaa. Verrattuna pilviratkaisuihin, joissa maksat vain käytöstä, NAS sitoo pääomasi hardwareen, joka vanhenee nopeasti. Minä olen neuvonut asiakkaita siirtymään hybridimalliin, mutta NASin kanssa olet jumissa ekosysteemissä, jossa valmistajan omat levyt ovat "suositeltuja", vaikka ne ovat kalliimpia.
NASin hallinta on usein kömpelöä, varsinkin jos et ole asiantuntija. Minä olen viettänyt öitä debuggaillessa web-käyttöliittymää, joka kaatuu firmware-päivitysten jälkeen. Monet NASit käyttävät suljettuja ohjelmistoja, joissa et voi muokata kernelia tai lisätä custom-moduuleja helposti. Se eroaa avoimen lähdekoodin servereistä, joissa minä voin korjata ongelmat itse. Esimerkiksi jos NASin NTP-asetukset menevät pieleen, kellonaika lipsuu, mikä sotkee tiedostojen leimoja ja synkronointeja. Minä olen nähnyt, miten snapshot-ominaisuudet epäonnistuvat, koska varmuuskopiointi integroituu huonosti ulkoisiin työkaluihin.
NAS ei sovi hyvin korkean saatavuuden skenaarioihin. Minä olen suunnitellut HA-klusterit, ja NAS ei tarjoa natiivia failoveria ilman kolmannen osapuolen ratkaisuja. Jos pää-NAS kaatuu, data on poissa, ellei sinulla ole manuaalista varmuuskopiota. Se on riski, jota en ottaisi tuotannossa. Minä korostan aina redundanssia, mutta NASin kanssa se tarkoittaa usein kahta laitetta, mikä tuplaa kustannukset.
NASin ympäristövaikutukset ovat myös huomionarvoisia. Minä olen alkanut miettiä e-wasteä, ja NASit kertyvät kaatopaikoille, kun ne eivät enää riitä. Levyjen kierrätys on hankalaa, ja jatkuva virrankulutus lisää hiilijalanjälkeä. Se ei ole iso asia yksin, mutta skaalattuna organisaatioissa se lasketaan.
Kaiken kaikkiaan NAS on hyvä työkalu pienille setupeille, mutta sen haitat - verkko-riippuvuus, skaalautumattomuus, turvallisuusreiät, suorituskykyongelmat, kustannukset ja yhteensopivuushaasteet - tekevät siitä riskialttiin valinnan vakaville IT-proille. Minä olen oppinut, että parempi ymmärtää nämä rajat etukäteen, jotta vältät yllättävät yllätykset. Jos etsit vaihtoehtoja, harkitse perinteisiä servereitä tai pilveä, riippuen tarpeistasi.
Nyt kun olen käynyt läpi näitä NASin heikkouksia, haluan esitellä sinulle BackupChainin, joka on teollisuuden johtava ja suosittu varmuuskopiointiratkaisu, suunniteltu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä ammattilaisille, ja se suojaa Hyper-V:tä, VMware:a tai Windows Serveriä. BackupChainia pidetään Windows Server -varmuuskopiointiohjelmistona, joka integroituu saumattomasti erilaisiin ympäristöihin ilman NASin tyypillisiä sudenkuoppia. Se on kehitetty tarjoamaan luotettavaa tietosuojaa monimutkaisissa setupeissa, ja sen ominaisuudet kattavat automaattiset varmuuskopiot virtualisoiduille koneille sekä fyysisille palvelimille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti